Heinävesi on Etelä-Savossa sijaitseva pieni, noin 3500 asukkaan kunta, jolla on tarjottavanaan huikeita maisemia sekä käymisen arvoisia kohteita moneen makuun. Heinäveden kunnalla on historiaa takanaan jo vuodesta 1869 alkaen. Nimensä Heinävesi on saanut Heinävedenselkä -järveltä, joka kuuluu Vuoksen vesistöön. Tunnetuimmat kohteet Heinävedellä ovat Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari, jotka ovat Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit. Vesistörikkaan kunnan alueella on myös lukuisia kalastuskohteita, sekä kansallismaisemana tunnettu Heinäveden vesireitti. Suurimmat järvet kunnassa ovat Kermajärvi ja Juojärvi.
Kallioisten rantojen Kermajärvi sijaitsee keskellä Heinäveden kuntaa. Järvi kuuluu Natura-alueeseen ja sen sekä muita järviä käsittävä Heinäveden reitti halkaisee Heinäveden kunnan kahtia. Läntiselle puolelle kuntaa kuuluu muun muassa Suomen suurimpana saarena tunnetta Soisalo. Maisemallisesti Heinäveden kuntaa hallinnoivat suuret korkeuserot. 80 metriä merenpinnan yläpuolella olevan Kermajärven rannat ovat jyrkkiä ja nousevat kymmenien metrien korkeuteen. Myös muiden kunnan alueella sijaitsevien järvien rannat kohoavat jyrkästi, joista mainittakoon esimerkiksi Ruokoveden Pekkolanmäki, joka kohoaa 200 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Heinäveden luostarit
Heinävesi on yksi Suomen suosituimpia matkailukuntia. Sen tunnetuimmat kohteet ovat Valamon ja Lintulan ortodoksiset luostarit. Luostarit houkuttelevat luokseen suuren määrän pyhiinvaeltajia ja vierailijoita, joita Valamon luostarissa käy jopa 150,000 vuosittain. Valamo ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden ja tarjoaa heille hiljentymisen ja rauhoittumisen lisäksi monenlaisia palveluita. Majoitus-, kokous- ja ruokapalveluiden lisäksi luostari on kulttuurikeskus, jossa tarjolla on esimerkiksi näyttelyitä. Ilman ostoksiakaan Valamosta ei tarvitse poistua, sillä valittavana on esimerkiksi luostarin itse tuottamia viinejä, kirjallisuutta ja muistoesineitä.
Lintulan nunnaluostari sijaitsee Palokin kylässä ja Valamon tapaan se on avoin kaikille vierailijoille. Luostarin kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia kahdesti päivässä. Luostarissa asuvat sisaret saavat toimeentulonsa tuohusten valmistamisesta, hengellisen kirjallisuuden käännös- ja kirjoitustöistä, ikoneiden maalaamisesta sekä matkailusta. Matkailijoita luostarissa käy kesän aikana noin 30 000, ja he pääsevät nauttimaan luostarin majoituspalveluiden lisäksi luostarin kaupan tarjonnasta, opastuskierroksista sekä kahvilan palveluista. Lintulan kaupasta vierailijat voivat ostaa muiden muassa ikoneita, kirkkokynttilöitä, kirjallisuutta, musiikkia, taide-esineitä, matkamuistoja sekä käsitöitä.
Heinäveden kirkko ja kirkonmäki
Heinävedellä sijaitsevien luostarien lisäksi myös Heinäveden kirkonkylässä sijaitseva Heinäveden kirkko on suosittu matkailukohde. Kirkossa vierailee noin 20 000 ihmistä vuodessa, josta jopa puolet kertyy Heinäveden kirkastusjuhlien aikaan. Kirkko valmistui vuonna 1891 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemana. Stenbäck suunnitteli Suomeen ja luovutettuun Karjalaan peräti 35 kirkkoa. Heinäveden kirkko on Suomen kolmanneksi suurin puukirkko, sillä se on 40 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Ihmisiä kirkkoon mahtuu jopa 1600. Tyylisuunnaltaan Heinäveden kirkko on uusgoottilainen.
Heinäveden kirkko sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävällä kirkonmäellä. Alueella sijaitsevat kirkon lisäksi kirkkotarha, vanha hautausmaa, 1800-luvulta peräisin oleva pitäjäntupa, museona toimiva pitäjänmakasiini sekä Pakarilan tila, jonka päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Kirkonmäki on käymisen arvoinen kohde jo pelkästään maisemansa takia, sillä kirkkotarhasta avautuva maisema Kermajärvelle ja kirkonkylään on todella kaunis. Kotiseutumuseona toimiva viljamakasiini on ollut museokäytössä vuodesta 1961. Nykyisin rakennus on suojeltu, koska sillä on katsottu olevan merkittäviä rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja.
Heinäveden reitti
Heinäveden järvireitti kulkee kunnan halki yhdistäen vesistöjä toisiinsa. Sen merkitys oli aikoinaan auttaa liikkumista paikasta toiseen, sillä vielä 1800-luvun lopulla kulkeminen Heinävedellä oli vaikeaa teiden vähäisen määrän takia. Liikenneongelmia ratkaistiin kanavoinnilla, joista ensimmäisenä valmistui Kuopion ja Savonlinnan välinen vesireitti. Heinäveden reittiä mainostettiin jo 1920-luvulla lauseella “Heinäveden reitti – kappale kauneinta Suomea”. Reitin maisemia kuvaavat mutkaiset ja kapeina kulkevat vesistöt, saaristoiset järvenselät sekä kuusi sulkukanavaa. Sulkukanavat ovat Varistaival, Taivallahti, Karvio, Kerma, Vihovuonne ja Pilppa.
Vesireitistöjen aukeaminen helpotti liikennettä muun muassa rahtiliikenteessä ja tukinuitossa, mutta myös matkustajaliikennöinti tuli nopeasti kuvaan mukaan. Lisäksi matkailutoimijat tarttuivat pian reittien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Höyrylaivat ovat kulkeneet Heinäveden reittiä jo sadan vuoden ajan, ja yhä tänäkin päivänä vesireitit tarjoavat hienoja elämyksiä kaikille alueella kulkeville. Kuopiosta ja Savonlinnasta pääsee Heinävedelle perinteisen sisävesilaiva ms Puijon kyydissä ja ms Sergei risteilee Valamon laiturista Heinäveden reitille. Tarjolla on myös yksityisten yritysten tuottamia risteilypalveluita Heinäveden järvireitillä.
Nähtävyyksiä ja luontokohteita
Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille Heinävedellä on tarjolla monta kiehtovaa kohdetta. Savottamuseo “Kämppä riski” ja metsätyökalunäyttely ovat Juojärven saaresta siirretty tukkilaiskämppä ja savusauna, jossa on muun muassa laaja sahakokoelma. Varistaipaleen kanavamuseo sijoittuu entiseen renkitupaan, jossa esitellään 1900-luvun alun rakentamistyyliä. Ronttopuisto puolestaan esittelee ITE-taidetta ja sen alueella on myös leikkipuisto. Luontoelämyksiä Heinävesi tarjoaa esimerkiksi 54 eri lajin puulajipuistossa Raaminmäellä. Heinäveden henkeäsalpaaviin maisemiin voi myös ihastua Pääskyvuoren näkötornissa, josta näkee Kermajärven sekä Heinäveden metsäiset mäet.
Heinävesi on elinvoimainen kunta
Pienestä koostaan huolimatta Heinävesi on elinvoimainen kunta, jossa on paljon aktiivista elinkeinoelämää. Heinävedellä on vankka historia metalliteollisuuteen keskittyvänä kuntana, minkä lisäksi alueelta löytyy myös keramiikka- ja kemianteollisuutta. Lisää virkeyttä kuntaan luo sen aktiivinen rooli matkailussa. Heinävesi on hyvä paikka elää ja yrittää. Kirkonkylältä löytyvät kaikki peruspalvelut, kaupat sekä koulut. Peruskoulujen lisäksi kunnassa on myös oma lukio. Heinävesi on sekoitus savolaisia ja karjalaisia perinteitä, joista jokaisen kannattaa ottaa selvää edes kerran elämässään.
