Keskellä Pohjois-Karjalaa sijaitsee alueensa suurin ja Suomen mittakaavassa neljänneksi suurin järvi, Pielinen. Järvi on niin Lieksan, Juuan, Nurmeksen kuin Joensuunkin alueilla ja kuuluu Vuoksen vesistöön. Kooltaan Pielinen on lähes 900 neliökilometriä. Pituutta järvellä on noin 90 kilometriä ja enimmillään leveyttä sillä on lähes 30 kilometriä. Kapeimmillaan Pielinen on vain noin kaksi kilometriä leveä. Rantaviivaa Pielisellä on 5276 kilometriä. Maisemaa Pielisellä määrittelee runsas saarien määrä, joita järvessä onkin peräti 1491 kappaletta.
Vetensä osalta Pielinen on varsin puhdasvetinen järvi, jonka kalakanta houkuttelee kalastajia luokseen ympäri vuoden. Katselmus järveen kertoo sen olevan puhtauden lisäksi myös karu ja erämainen, jonka rannat ja saaret ovat jylhän kallioisia sekä hiekka- ja lehtorantaisia. Parhaimman näköalapaikan Pieliselle tarjoaa sen keskiosassa kohoavat mäntymetsäiset vaarat, Kolin vaarajakso. Noin 250 metriä Pielisen pinnan yläpuolelle kohoava Koli on kenties Suomen tunnetuin luontokohde ja kansallismaisema, jonka Ukko-Koli -nimiseltä puuttomalta huipulta Pielisen näkee kokonaisuudessaan.
Saaret Pielisellä
Pielisen 1491:sta saaresta muodostuu yhteensä noin 14700 hehtaarin alue, mikä on noin 14 prosenttia koko järven alasta. Kaikista saarista 26 on yli neliökilometrin kokoisia, 288 yli hehtaarin suuruisia, 1103 yli aarin suuruisia ja jäljelle jäävät 74 saarta ovat alle aarin kokoisia. Pielisen suurin saari on asutettu Paalasmaan saari, jonka pinta-ala on 27 neliökilometriä. Paalasmaan lisäksi muita suurimpia saaria ovat Kynsisaari, Porosaari, Koveronsaari, Iso Ristinsaari, Hattusaari, Satjanko ja Kelvänsaari.
Pielisellä sijaitseva Paalasmaan saari on Juuan kuntaan kuuluva kylä, jossa asuu noin 140 asukasta. Kokonaisuudessaan Paalasmaa koostuu kolmesta saaresta, jotka ovat Pääsaari, Toinensaari ja Kolmassaari. Saaret yhdistyvät silloilla, ja Paalasmaan ja mantereen välillä liikennöi lossi. Huomionarvoista Paalasmaassa on sen korkeus, sillä 93,5 metriä merenpinnan yläpuolelle kohotessaan Paalasmaa on Suomen korkein saari. Saaren korkein huippu on 225 metriä korkea Lamminvaara, jonka lisäksi sillä on kaksi muutakin yli 200 metrin korkeuteen nousevaa huippua.
Pielinen osana suurempaa kokonaisuutta
Vuoksen päävesistöön kuuluva Pielinen kerää vetensä yli 20000 neliökilometrin alueelta, joten valumaa järveen tulee Pohjois-Karjalan lisäksi myös Kainuuta ja Venäjän Karjalaa myöten. Vuoksen vesistö sijaitsee usean maakunnan alueella Itä-Suomessa, ja se on Suomen suurin vesistöalue. Sen raja kulkee Pohjois-Savon ja Kainuun raja-alueilla. Vesistön laskujoki on Vuoksi, joka laskee Laatokkaan. Pääjärvi Vuoksen vesistöllä on Suur-Saimaa, ja Pielisen lisäksi muita järviä Vuoksen vesistöllä ovat muiden muassa Kallavesi, Kermajärvi, Unnukka, Juojärvi ja Suvasvesi.
Suurimmat Pieliseen laskevat joet ovat nimeltään Koitajoki, Lieksanjoki ja Jongunjoki. Pieliseen johtavat joet ovat osia Pielisen reitistä, joka Kallaveden reitin kanssa muodostavat Vuoksen vesistön pääreitit. Pielisen vesireitti on näistä kahdesta Vuoksen vesistön pohjoisesta reitistä idänpuoleinen. Vesireitit ovat kautta aikojen olleet tärkeitä väyliä vesiliikenteessä muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Rahti- ja matkustajaliikenteen lisäksi vesireittejä hyödynnetään korkeuserojensa takia myös vesivoimaloissa sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat Pielisen vesireiteillä ovat Huruskosken, Kaltimon ja Kuurnan voimalat.
Kalastajien suosikkijärvi Pielinen
Runsaan kalakannan Pielinen on monipuolinen kalastuskohde. Erinomaisena hauki- ja kuhajärvenä tunnettu järvi on myös antoisa järvilohen ja taimenen kalastajille. Parhaita haukialueita Pielisellä ovat sen saaristoalueet sekä lahtivedet, ulappaa ja matalikkojen reuna-alueita unohtamatta. Pielinen tunnetaan erityisesti isojen haukien kotina, joten vuosittain saaliiksi pyydetään yli kymmenkiloisia haukia. Kuha puolestaan käy syöttiin parhaiten selkävesien matalikkojen seuduilta. Pielinen on tummavetisenä järvenä kuhille suotuisa ympäristö, ja monikiloiset saaliit eivät ole harvinaisia. Myös ahven ja muikku ovat Pielisessä viihtyviä kaloja.
Muikkujen suosiossa olevat alueet järven ulapalla ovat parhaita alueita taimenen ja järvilohen uisteluun. Oman järvilohikannan ehdyttyä on Pieliseen ryhdytty istuttamaan järvilohta, jolla kanta nykyisin pidetään voimissaan. Pielisjärvellä on myös hyvä särkikalojen kanta, jonka pyytäminen käy parhaiten saarten rantavesistä sekä lahtivesiltä. Saarten rannoilta voi puolestaan pilkillä tai perhoa heittämällä onnistua nappaamaan yli kilonkin painoisia siikoja. Harjuskanta Pielisessä on luonnontilainen ja melko harva, mutta sen pyytämiseen paras paikka on selkäsaarten rannoilla.
Elämää Pielisen rannoilla
Pielisen rannoille mahtuu järven koon vuoksi paljon erilaisia asioita. Järven ranta-alueilla sijaitsevat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan kirkonkylä. Pielisen eteläosissa on puolestaan yksi Joensuun taajamista. Järven lounaisrannalla on kenties alueen tunnetuin kohde, Kolin kansallispuisto, joka Pieliseen yhdistettynä muodostaa suositun matkailualueen, jossa tekemistä ja näkemistä riittää jokaiseen makuun. Alueen tarjonta on monipuolista, sillä kansallismaisemien lisäksi Pielisen ja Kolin alue tarjoavat tekemistä niin retkeilijöille, veneilijöille, kalastajille, laskettelijoille ja muuten aikaa viettäville kävijöille.
Pielinen hurmaa
Pohjois-Karjalan suurin ja Suomen neljänneksi suurin järvi on Pielinen, joka hurmaa maisemillaan ja monipuolisilla mahdollisuuksillaan. Aikojen saatossa ja yhä tänäkin päivänä Pielinen ja sen vesireitit ovat olleet tärkeässä osassa niin rahti- ja matkustajaliikennöinnissä kuin sähköntuotannossakin. Maisemansa puolesta Pielinen rantoineen on karun kaunis, ja järven reunoilta jyrkkinä nousevat vaarajonot tekevät näkymistä häikäisevän upeita. Vaarajonoista tunnetuin, Koli, tekee yhdessä Pielisen kanssa alueesta kohteen, jossa tekemistä ja näkemistä riittää jokaiseen makuun ympäri vuoden.
