Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva viehättävä Valtimo on pieni, hieman yli 2200 asukkaan kunta. Naapureinaan Valtimolla ovat Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo. Valtimolla on todistetusti ollut elämää jo kivikaudella, mutta varsinainen Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Maisemallisesti Valtimossa tyypillisiä piirteitä ovat erämaat, harju- ja vaarajonot, vesistöt sekä kyläaukeat. Korkeimmillaan vaarojen huiput nousevat jopa 335 metriin vedenpinnasta. Vaarat ovat peräisin 1500 miljoonaa vuotta vanhan Karelidien-vuoriston jäännöksistä. Vesistöjen osalta Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön.
Valtimonjoki eli toisin sanoen Valtimon reitin vesistö on Vuoksen vesistössä, Maanselän vedenjakaja-alueen ja Pielisen välissä. Valtimonjoki sijaitsee lähes kokonaan Valtimon kunnan alueella ja pituutta sillä 45 kilometriä. Vesireitit olivat aikaisemmin tavallisia kulkuväyliä, joita pitkin kulkivat niin rahti kuin ihmisetkin. Elinkeinona maatalous on aina ollut vahvana läsnä Valtimolla. Ennen nykymuotoista maanviljelyä Valtimolla tehtiin paljon kaskeamista ja kaskiviljelyä, josta kertovat muun muassa monet kyseiseen toimintaan liittyvät nimet sekä paikoissa että ihmisillä.
Valtimon kulttuurinen monikerroksisuus
Valtimon sijainti itärajan tuntumassa on vaikuttanut voimakkaasti kunnassa ilmentyviin kulttuurisiin piirteisiin. Karjalaisuus ja ortodoksinen uskonto ovat yhä tänä päivänä vahvasti läsnä, samoin kuin pitkä historia maanviljelykseen keskittyneenä paikkana. Myös usea Valtimolla sijaitseva kylä on määritelty kuuluvaksi valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin Suomessa. Monin paikoin Valtimon maisemaa hallinnoivat vesireitit, viljelysmaat, maatilat rakennuksineen sekä vanha mutkitteleva maantie. Valtimon ainutlaatuisista maisemista on aikoinaan kirjoittanut jo Elias Lönnrot, joka runonkeräysmatkoillaan vaikuttui Valtimon maisemien kauneudesta.
Valtimon kulttuurisiin piirteisiin on vaikuttanut myös sinne sodan jälkeen muuttanut Karjalan siirtoväki. Esimerkiksi Valtimon Rasimäen asutuskylä raivattiin ja rakennettiin aiemmin asumattomaan korpeen asutukseksi siirtolaisille. Alueelle rakennettiin peräti 46 asutustilaa, joihin siirtolaiset muuttivat aloittaakseen uuden elämän. Useimmat siirtolaiset olivat uskonnoltaan ortodokseja, joten heille rakennettiin myös oma tsasouna -rukoushuone. Ortodoksinen Johannes Kastajan tsasouna on tätä nykyä enää harvoin käytössä jumalanpalveluksissa, mutta sen pihassa on alueen historiaa kunnioittava raivaajamuistomerkki, jonka takana on Valtimon Suojärvi-seura.
Valtimon uskonnolliset maamerkit: kirkot
Ortodoksisuus nousi Valtimon seudulla voimakkaimmin esiin sodan jälkeen Karjalan siirtolaisten asetuttua uusille asuinsijoilleen. Pielisen-Karjalan alueella ortodoksisuus on vaikuttanut jo 1500-luvulta lähtien, mutta siirtolaisten tullessa ortodokseja oli ylimmillään noin 1100 henkilöä. Vuonna 1960 heitä varten rakennettiin pyhäkkö, joka vuonna 2005 vihittiin kirkoksi. Kyseinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko sijaitsee Valtimon Hiekkalahdessa. Kirkko on arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelema, ja kirkon yhteydessä on myös ortodoksinen hautausmaa. Toinen ortodokseille tarkoitettu pyhättö rakennettiin vuotta myöhemmin, vuonna 1961 Rasimäkeen.
Valtimon kirkonkylälle, mitä kauneimmalle paikalle harjun laelle, rakennettiin vuonna 1901 Valtimon seurakunnan kirkko. Sijaintinsa ansiosta kirkontorni näkyy kauas, ja myös torniin kiipeämällä näkee hyvin avautuvan kulttuurimaiseman. Puurakenteisen kirkon on suunnitellut A.E. Ollilainen. Muutama vuosikymmen rakentamisesta, vuonna 1931, kirkkoa uudistettiin ja korjattiin. Tällöin kirkon sisäosat hahmottuivat lähes samanlaisiksi kuin ne ovat tänäkin päivänä. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös jo käytöstä poistettu pappila sekä sankarihautausmaa. Lisäksi harjulla sijaitsee myös seurakunnan nykyinen seurakuntatalo.
Käyntikohteita Valtimossa ja lähiseuduilla
Valtimo lähiseutuineen tarjoaa monta käymisen arvoista kohdetta. Luonnon kauneudesta nauttiville tarjolla on esimerkiksi Neitivirran melontareitti, joka kulkee perinteisissä maalais- ja kylämaisemissa. Valtimon Kalliojärven kylässä on kaksi lintujärveä: Kalliojärvi ja Sorsajärvi. Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Kalliojärvi on matala ja rehevä järvi, jossa avovettä on vain paikoitellen. Valtimosta pienen matkan päässä ovat Hiidenportin ja Tiilikan kansallispuistot, joissa pääsee vaikkapa patikoimaan. Hiidenportin kansallispuistossa voi ihmetellä jyrkkiä kallioseinämiä ja Tiilikan kansallispuistossa kauniita hiekkarantoja.
Valtimolla vieraillessa luonto seuraa mukana myös esimerkiksi maatilavierailulla, jossa pääsee tutustumaan useisiin erilaisiin eläimiin ja maaseudun elämään. Taidetta Valtimolla on tarjolla esimerkiksi keskellä erämaata sijaitsevassa lasistudiossa, ja kulttuuria lisää voi tutkailla Valtimon Sivakassa sijaitsevalla perinnetilalla. Tilan perinnepihassa pääsee tutustumaan entisajan elämään ja kotimuseoon. Tilalla on myös kahvila ja myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia. Kulttuuriympäristössä olevan perinnetilan mailta avautuu upeat maisemat ja kulttuurihistoriaa huokuvat tilan alueella olevat Vastasmännikön muinaiskalmisto ja itkukivi.
Majoitusta ja opaspalveluita
Valtimo on mitä oivallisin käynti- ja matkailukohde vaikka pitkänkin matkan takaa, sillä matkailijoille on tarjolla monenlaisia palveluita. Majoituspaikkoja Valtimossa on luonnonläheisestä majatalosta aina isompiakin ryhmiä majoittamaan kykenevään majoitustilaan. Palveluita on tarjolla varsinkin luontomatkailuun liittyen. Valtimolla vieraileva voi lähteä esimerkiksi ohjatusti vaeltamaan, melomaan, seinäkiipeilemään, bongaamaan lintuja, tuulastamaan ja paljon muuhunkin, sillä aktiviteettivaihtoehtoja valtimolaisilla palveluntarjoajilla on valikoimissaan todella monipuolisesti. Kaiken kruunaa ympäristöystävällinen toimintatapa ja toisten paikallisten alkutuottajien ja yrittäjien palveluiden hyödyntäminen.
Iso pieni Valtimo
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Valtimon kunta on pieni, mutta suurten mahdollisuuksien paikka. Valtimon olemusta leimaa sen sijainti itärajalla sekä monet historian tapahtumat. Kaunis luonto runsaine vesistöineen ja vaaramaisemineen tekevät Valtimosta maisemallisesti ainutlaatuisen. Sodan jälkeen Valtimoon saapuneet Karjalan siirtolaiset toivat suuremmassa mittakaavassa paikkakunnalle ortodoksisuuden, mikä on osa valtimolaista elämää tänäkin päivänä. Silmiä hivelevän luonnon ja kiehtovan karjalaisen kulttuuriperinnön Valtimossa on ainutlaatuinen tunnelma, jonka paikkakunnalla vierailevat saavat aistia monipuolisten aktiviteettien ja mielenkiintoisten käyntikohteiden lisänä.
