Ilomantsi

matkustaa ympäri Suomen maaseudulle

Ilomantsi on reilun 5000 asukkaan kunta Euroopan itäisimmässä kohdassa. Virkeä ja monipuolinen Ilomantsi tarjoaa asukkailleen ja kunnassa vieraileville runsaasti tehtävää ja nähtävää. Karjalainen elämänmeno, kaunis luonto ja jokaiseen makuun löytyvät vierailukohteet tekevät Ilomantsista alueen hienoimman kokonaisuuden. Kulttuurinen moniulotteisuus tulee kunnassa esiin muun muassa ortodoksisen uskonnon läsnäololla. Kunnan asukkaista 17,4 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon, mikä on enemmän, kuin missään toisessa kunnassa Suomessa. Myös karjalainen kulttuuri ja sotien vaikutukset kuntaan ovat tänäkin päivänä vahvasti läsnä kunnan elämässä.

Ilomantsin luonto ja ympäristö ovat erittäin monipuolinen kokonaisuus, jota värittävät niin vesistöt, vaarat, suot kuin aarniometsäkin. Kunnan alueella sijaitsee muun muassa Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistot, joissa pääsee tutustumaan luonnon monimuotoisuuteen. Petkeljärven kansallispuistossa nähtävissä on muiden muassa jyrkkärinteisiä harjuja sekä taisteluhautoja jatkosodan ajoilta. Etelä-Suomen laajin kansallispuisto, Patvinsuon kansallispuisto, on merkittävä suoluonnon suojelu- ja tutkimusalue. Soiden lisäksi Patvinsuosta tekee ainutlaatuisen sen sijainti metsäkasvillisuuden vaihtumisvyöhykkeellä, jossa metsät edustavat niin Etelä-Suomen kuin Pohjanmaa-Kainuunkin metsätyyppejä.

Elias Lönnrotin jalanjäljillä

Karjalaisuus on ortodoksisuuden lisäksi vahvasti Ilomantsia ja sen asukkaita leimaava kulttuurinen piirre, joka kunnan sisällä ilmenee monin eri tavoin. Yksi myös matkailijoita luokseen houkutteleva paikka Ilomantsissa on Parppeinvaaran Runokylä, jossa on esillä karjalaista kulttuuria, sekä sotahistoriaa ja paikallista luontoa. Alueella sijaitsevat Runonlaulajan pirtti, Mateli Kuivalattaren ja Korhosen museoaitat, Rajakenraali Raappanan maja, Luontopirtti Mesikka, Kaikkien Pyhien tsasouna sekä ravintola. Runonlaulajan pirtti on 1964 valmistunut rakennus, joka on tehty karjalaisen rakennustyylin muistomerkiksi.

1830-luvulla Ilomantsissa vieraillut Elias Lönnrot keräsi muistiin paikallisten runonlaulajien säkeitä. Yhden runonlaulajan, Mateli Kuivalattaren, syntymäkodin aitat sekä Matelin lauluaitta on siirretty Ilomantsin Parppeinvaaraan, jossa ne ovat nyt kävijöiden nähtävillä. Korhosen museoaitat ovat toimineet riista- ja vaateaittoina, mutta ovat nykyisin kesäisin taidenäyttelytiloina Matelin lauluaitan ohella. Rajakenraalin maja on sotahistoriaa esittelevä rakennus. Luontopirtti Mesikässä on esillä kattava täytettyjen eläinten kokoelma. Kaikkien Pyhien tsasouna on ortodoksinen pyhättö, joka on rakennettu vanhaa karjalaista esikuvaansa mukaillen.

Kirkot Ilomantsissa

Ilomantsin maisemissa kauniin luonnon lisäksi silmiä hivelevät kunnassa sijaitsevat kirkot, joita ovat Ilomantsin ortodoksinen kirkko, Ilomantsin luterilainen kirkko sekä pieni Kivilahden kylässä sijaitseva Kivilahden rajaseutukirkko. Ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Ilomantsissa on Elian kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti S. V. Sadovnikov ja se valmistui vuonna 1892. Kirkossa on viisi kupolia ja se edustaa Venäjällä 1700-luvulla yleistynyttä kirkkorakennustyyliä, jossa rakennuksen pohjamuoto on latinalainen risti. Sivuseinillä olevat suuret ikonit ovat peräisin seurakunnan edellisestä kirkosta.

Ilomantsin luterilainen kirkko on rakennettu vuonna 1796 ja sen suunnitteli Henrik Johan Mechelin. Kirkko on Ilomantsin viides luterilainen kirkko edellisen tuhouduttua tulipalossa 1794. Ilomantsin kirkko on sisältä värikkäästi koristeltu, mihin kenties on vaikuttanut lähellä sijaitseva ortodoksinen kirkko. Kirkon koristelut on maalannut Samuel Elmgren, jonka kädenjälkeä ovat kirkon runsaat enkelihahmot ja raamatunkertomukset. Kivilahden vuonna 1954 valmistunut rajaseutukirkko puolestaan on arkkitehti Toivo Pellin suunnittelema puinen kirkko, jonne mahtuu noin 120 henkilöä.

Luontoa ja sotahistoriaa

Suomen sotahistoria on kattavasti esillä Ilomantsin Hattuvaaran kylässä, jossa on historian havinan lisäksi tarjolla majoitus-, ohjelma- ja retkipalveluita sekä Makkolan museotila, joka on 1800-luvun alussa rakennettu tila. Hattuvaarassa sotahistoriaa esittelee Taistelijan talo, jossa on useita sotaa eri näkökulmista esittelevää näyttelyä niin sisällä kuin ulkonakin. Lisäksi Taistelijan talo pitää sisällään kahvilan ja tilauksesta myös ravintolapalveluita. Hattuvaaran kylällä on tarjolla useita majoitusvaihtoehtoja sekä retki- ja ohjelmapalveluita, joiden avulla alueen kohteisiin pääsee tutustumaan.

Luontoon Ilomantsissa pääsee parhaiten tutustumaan sen kansallispuistoissa, Patvinsuon kansallispuistossa ja Petkeljärven kansallispuistossa. Patvinsuon kansallispuistossa retkeilijöille on tarjolla 80 kilometriä merkittyjä polkuja. Soinen maasto pitää sisällään myös kaksi järveä, Suomunjärven ja Iso Hietajärven. Suomunjärven rannalla on puiston opastuskeskus. Petkeljärven kansallispuistossa on Petraniemen opastuskeskus, jossa on ravintola- ja majoitustiloja. Petraniemen kärjessä on myös leirintäalue. Petkeljärven kansallispuistossa sijaitsevasta opastuskeskuksesta voi vuokrata kanootteja ja veneitä, joilla voi kulkea vaikkapa valmiita melontareittejä pitkin. Lisäksi Petkeljärveltä lähtee erimittaisia vaellusreittejä.

Suomen itäisin kylä Möhkö hurmaa monipuolisuudellaan

Iisalmen ja koko Suomen itäisimmässä kohdassa sijaitsee hurmaavalla tavalla kulttuuria esiintuova kylä, Möhkö. Möhkön kylä tarjoaa kulttuuria ja historiaa, josta pääsee nauttimaan esimerkiksi ruukin näyttelyissä, jotka vievät aikamatkalle rautaruukin, sota-ajan ja savottatöiden kautta aina tähän päivään saakka. Möhkön alueelle on keskittynyt runsaasti erilaisia palveluntarjoajia, joihin kuuluu niin majoitusta, luontopalveluita, ravitsemuspalveluita kuin sotahistoriaakin. Lisäksi Möhkönkoskien virkistyskalastusalue tarjoaa oivalliset kalastusmahdollisuudet esimerkiksi istutettujen taimenien ja kirjolohien muodossa. Kosket sijaitsevat Möhkön kylän matkailupalveluiden välittömässä läheisyydessä.

Idän ja lännen rajamailla kulttuurit kohtaavat

Ilomantsi on vireä pieni kunta Suomen itäisimmissä osissa Pohjois-Karjalassa. Ilomantsin sijainti rajaseudulla on muokannut kunnasta monipuolisen kulttuurin ja historian tyyssijan. Tästä kaikesta Ilomantsi on poiminut parhaat palat ja hyödyntää taustaansa ihailtavalla tavalla. Kunta onkin iloinen matkailukunta, joka vetää puoleensa upean luontonsa ja kulttuuristen piirteidensä ansiosta. Idän ja lännen kohtaamispisteessä kaikki toimivat sulassa sovussa yhteisten tavoitteiden eteen. Moniulotteinen Ilomantsi on kiehtova kokonaisuus, jossa historia kohdataan modernilla otteella ja ilon kautta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *