Pohjois-Karjalan maakunnasta löytyy monia kalarikkaita ja monipuolisia vesialueita. Alueen vesistö on hyvin monimuotoista. Jokaiselle kalastajalle löytyy varmasti monia ennennäkemättömiä kokemuksia sekä runsaasti kalaa: uistinkuhia, pilkki- tai onkiahvenia, virvelihaukia, perhoharjuksia ja -siikoja sekä kokeneimmille kalastajille taimenia ja järvilohia. Alueen suuret järvet tarjoavat mahdollisuuksia uisteluun, pilkintään, verkkopyyntiin, ongintaan, katiskalla kalastukseen ja luonnollisesti virvelöintiin. Koskissa voi kokeilla virvelöintiä, perhokalastusta ja rauhallisimmissa paikoissa uistelua. Rauhallisia ja syrjäisiä kalapaikkoja löytyy myös niitä haluaville.
Kalastaessa täytyy olla kalastuslupa. Ainoastaan onkiminen ja pilkkiminen on sallittua jokamiehen oikeuksiin perustuen. Poikkeuksia ovat lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat, kirjolohen ongintapaikat sekä vastaavat erityiskalapaikat. Luvat muodostuvat kolmesta osasta: valtion kalastuksenhoitomaksusta, läänin vieheluvasta ja paikallisesta kalastus/vieheluvasta. Vetouistelussa enemmän kuin yhden vavan käyttö edellyttää kalastusaluelupaa. Pohjois-Karjalassa myönnetään aluelupia suurille alueille, ja niitä voi ostaa alueen kaupoista ja kioskeista sekä eräalan yrityksistä. Tarkemmat lupatiedot kannattaa tarkastaa ennen saapumista.
Kalastus Pielisen ympäristössä
Joensuun pohjoispuolella sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi. Sitä voidaan kutsua myös satojen saarien järveksi, koska siellä on yli 1000 saarta. Melkein 90 000 hehtaarin alueelle levittäytynyttä Pielistä ympäröivät Enon, Juuan, Lieksan ja Nurmeksen kunnat. Samalla se on erittäin monipuolinen kalapaikka. Järveltä on tunnetusti saatu paljon haukea ja kuhaa, mutta se on järvilohen ja taimenen kotipaikka. Pielisen reunalle sijoittuu myös kuuluisa Kolin kansallispuisto, jossa voi muun toiminnan lisäksi kalastaa.
Pielisen kalastuslupa-alue on jakautunut kahden alueen välillä: Pielisen lupa-alueeseen ja Sokojoen lupa-alueeseen. Sokojoki on kunnostettu koskialue, joka soveltuu erinomaisesti heitto- ja perhokalastukseen. Sieltä löytyvät taimenet, purotaimen ja harjus. Keväisin sieltä voi lipota myös kuoretta. Pielisen järvilohi on uhanalainen laji, joka elää istutuksin, emokalapyynnin varassa. Pielisen alueella voi harrastaa kaikkia kalastusmuotoja. Kolin kansallispuiston lisäksi hyviä retkeily- ja kalastuskohteita Pieliselle on Bomban ja Hyvärilän alueet sekä alueen suurimmat saaret Hiekkasaaret ja Purjesaaret.
Ruunaan kosket
Koskikalastuksesta innostuneet suunnistavat suoraan Ruunaan koskille. Ne sijaitsevat Lieksassa, Lieksanjoessa. Ruunaan kosket sisältävät myös kuuluisan Neitikosken sekä ne sijaitsevat erittäin lähellä Venäjän rajaa. Lieksanjoki alkaa Venäjältä Lieksanjärvestä ja se laskee Pieliseen. Ruunaan kohdalla siihen liittyy Tuulijoki, joka alkaa Venäjän Tuulijärvestä. Ruunaan koskialue koostuu kuudesta koskesta 16 kilometrin matkalla. Tunnetuin niistä, Neitikoski, sijaitsee niiden keskellä, ja se on erityisen suosittu koskimelojien keskuudessa. Ruunaan kosket ovat niin ikään erinomaisia paikkoja pyydystää kalasaaliita.
Alueelle on istutettu pyyntikokoisia kirjolohia ja järvitaimenia. Venekalastajalle parhaat paikat löytyvät Neitikosken, Siikakosken ja Murrookosken yläpuolelta. Haapvitja ja Paasikoski ovat taasen perhokalastajan paikkoja. Uistinkalastaja voi kokeilla onneaan jokaisella koskella. Järviltä löytyy paljon ahventa, kuhaa ja haukea kun taas koskialueilta saa parhaiten harjusta ja taimenta. Alueella on myös yli 50 kilometriä patikointireittejä, monipuolisia palveluita ja kalastaminen sekä liikkuminen on tehty erittäin helpoksi jopa lapsiperheille. Saaliin voi myös paistaa tai savustaa heti koskien vieressä laavuilla tai savustimissa.
Möhkönkosken virkistyskalastusalue
Erittäin lähellä Venäjän rajaa sijaitsee myös toinen merkittävä kalastusalue: Möhkönkosken virkistyskalastusalue. Möhkönkoski on osa Koitajoen vesistöä, joka virtaa Ilomantsissa. Se on täynnä koskia sekä tyyniä järvialueita, ja se käy välillä myös Venäjän rajojen toisella puolella. Koitajoessa voi kalastaa kaikilla kalastustavoilla. Yleisimmät saaliskalat ovat kuha, hauki, siika ja ahven. Sieltä löytyy myös kirjolohta ja taimenta. Möhkönkoskea on aikaisemmin käytetty vesivoiman lähteenä, mutta alue kunnostettiin kalastustoimintaa silmällä pitäen täydellisesti 1990-luvulla.
Möhkönkoskien virkistyskalastusalueelle istutetaan säännöllisesti pyyntikokoisia kirjolohia ja taimenia. Vapakalastaja voi niiden lisäksi saada saaliikseen luonnonkaloja, kuten siika, hauki tai ahven. Möhkönkoski sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä, ja sen lähellä sijaitseva Möhkön kylä tarjoaa monipuolisen valikoiman matkailupalveluita. Alueella sallittuja pyydyksiä ovat perho ja uistin eikä vieheiden määrää ole rajoitettu. Kalastus on sallittua ainoastaan lupa-alueen rajojen sisällä rannalta tai veneestä. Vetouistelu moottorilla on kiellettyä. Möhkönkoskessa on vuosittainen kalastuskielto 1.9 – 30.11 välisenä aikana.
Vaikkojoki
Kaavissa sijaitseva Vaikkojoki kulkee kauniiden korpimaisemien läpi, ja se on suosittu melontakohde. Kalastukseen voi siis yhdistää melonnan, sillä alue on tunnettu kalapaikka. Taimen ja harjus lisääntyvät luonnollisesti monissa Vaikkojoen koskissa. Muita luonnonkaloja ovat hauki, ahven ja säyne. Jokeen on myös istutettu paljon pyyntikokoisia kirjolohia ja taimenia poikasistutuksena. Sallittuja kalastustapoja ovat heitto- ja perhokalastus. Keväällä on paras aika kalastaa lusikkauistimella ja vaapulla, kun taas kesällä sekä alkusyksystä Vaikkojoki on erinomainen perhokalastuskohde.
Höytiäisen järvialue
Hyötiäisen kalastusalueet kattavat melkein 30 000 hehtaarin kokoisen Höytiäisen järven. Se on Suomen 15. suurin järvi, ja se sijaitsee Juuan, Polvijärven ja Kontiolahden kunnissa. Järvi on erittäin suuressa suosiossa lohen uistelijoiden keskuudessa, mutta järvestä on saatu myös historiallisen suuria kuhasaaliita. Historiallisestikin merkittävällä alueella on vielä toimivia kalasaunoja. Höytiäisestä löytyy harjusta, siikaa, muikkua, taimenta, kuhaa, haukea, ahventa ja lahnaa. Järven oma erikoisuus on järviharjukset. Kevättalvella alue sopii erityisesti siian kalastukseen.
